Erään
lähetystön henkilökunta koki arkielämän pyörittämisen perin työlääksi. Jos
paikallisista kaupoista oli jotain saatavissa, se vaati jonottamista ja laatu
oli usein huono, virka-asunnon keittiössä vilisi rottia ja torakoita, asioita
avittamaan tarvittiin lahjontaa tupakan ja juomien muodossa, bensapula vaivasi
ja autot joutuivat jatkuvasti ilkivallan kohteeksi. Jotain positiivista sentään löytyi, kun
lähetystön naispuoliset työntekijät saattoivat käydä ilman miesseuraa
ravintolassa, teatterissa tai elokuvissa sekä liikkua kadulla iltaisin,
elleivät sattuneet pelkäämään vesikauhuisia tai muita kulkukoiria, joita
kaupunki oli täynnä. Lähetystön työntekijät kuvasivat suhtautumistaan
vaikeuksiin kirnuun heitetyn sammakon kaltaiseksi:”Tähän piimään en huku. Minä
rimpuilen ja rimpuilen” sanoi sammakko kirnussa ja istui aamulla voikokkareen
päällä.
Hankaluuksia,
joskin erilaisia, oli muissakin lähetystöissä.
Kiire rasitti pahiten niitä lähettiläitä, jotka olivat varsinaisen
asemamaansa lisäksi sivuakkreditoitu myös muihin maihin. Monelle nykyisin työelämässä pyristelevälle
lienee tuttu epämiellyttävä tunne siitä, että olisi oltava kahdessa paikassa
samanaikaisesti, saati sitten kahdessa maassa yhtä aikaa. ”Kirjoitan
verekseltään taasen koettuani, kuinka kiusallista on, etten voi jakaa itseäni
kahtia. Olisi pitänyt olla tänäänkin kahdessa maassa yhtä aikaa…”. Näin kirjoitettiin jo 1930-luvulla. Alati
muuttuvissa tilanteissa lähetystöjen henkilökunnalta on todennäköisesti vaadittu
jakautumiskyvyn lisäksi myös nykytermein kuvattuna joustavuutta ja
muutoskestävyyttä.
Näitä ja
monia muita tarinoita löytyy Oulun maakunta-arkistossa säilytettävänä olevista Ulkoasianministeriön
edustustojen arkistoista. Oulun maakunta-arkistoon siirrettiin vuonna 2010 noin
kilometrin verran 56 eri konsulaatin ja lähetystön arkistoja vuosilta 1918 -
1983. Osittain samoja aineistoja on myös Ulkoministeriön keskusarkistossa. Oulun
maakunta-arkistossa on järjestetty näitä aineistoja 85 hyllymetriä. Osa on
kokonaan järjestämättä, mutta monista järjestämättömistä arkistoista on
olemassa inventointiluettelot, vaikka tarkempaa luettelointia ei olekaan vielä tehty.
Konsulaatit
ja lähetystöt hoitavat asioita, jotka saattavat olla eduksi Suomen valtiollisten
etujen valvonnalle, diplomaattisuhteiden sekä kaupankäynnin ja merenkulun
hoitamiselle. Suomen kansalaisten etujen valvonta ja viranomaisasioissa
avustaminen ovat myös edustuston tehtäviä. Ulkomaanedustustojen asiakirjat
käsittävät diaareja, luetteloita, henkilökortistoja, pöytäkirjoja,
kirjeenvaihtoa, raportteja ja tiliasiakirjoja. Aineiston joukosta löytyy mielenkiintoista
tietoa mm. Suomen talvisotaan tarjoutuneista vapaaehtoisista ja muusta sodan
aikana tarjotusta avusta. Sukututkijoita voi erityisesti kiinnostaa merisatamakaupunkien
edustustojen arkistosta löytyvät luettelot satamaan saapuneista suomalaisista
laivoista, merimiesluettelot ja -kortistot sekä passi- ja viisumiasiakirjat.
Asiakirjat
ovat vapaasti tutkijoiden käytettävissä, mutta arkaluonteisia henkilötietoja sisältävät
asiakirjat ovat käyttörajoitettuja.
Ylitarkastaja Tuula Leskelä
Oulun maakunta-arkisto
Ylitarkastaja Tuula Leskelä
Oulun maakunta-arkisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi. Viesti ilmestyy näkyviin heti kun ylläpito on ehtinyt tarkastaa sen.