26.6.2015

Mistä Rojaliin paperit?

Olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja erilaisten asioiden tutkimisesta. Vuonna 2004 innostuin sukututkimuksesta ja vietin kaiken mahdollisen ajan tutkimassa kirkonkirjoja Turun maakunta-arkistossa. Sain selville omasta suvustani mielenkiintoisia juttuja; lapsenruokkoja, linnareissuja ja aviottomia lapsia. Tuhannessa uudessa sukulaisessa riitti tutkimista ja ihmeteltävää.

Pari vuotta myöhemmin hankin moottoripyörän, Royal Enfieldin. Alun perin englantilaisen ja nykyisin Intiassa valmistetun, jonne tehdas perustettiin jo 1955. Ensimmäiset vuodet menivät tekniikan opettelussa ja työkalujen käytön hiomisessa. Sitten harrastus laajeni ja hankin ensimmäisen vanhemman Rojalin, vuosimallia 1953. Yksilö oli myyty ensimmäiselle omistajalle britteihin, mutta sittemmin päätynyt Kanadaan, mistä oli ostettu taas takaisin Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan. Kävimme hakemassa pyörän Suomeen isäni kanssa hiihtolomalla 2009 ja aloimme entisöinnin. Tien päälle saattamisessa ongelmaksi muodostui kuitenkin viranomaismääräykset.

Ongelmana rekisteröinnissä oli se, että Trafi vaatii todisteet siitä, että ajoneuvo on rekisteröity aiemmin. Pyörässä oli englantilainen rekisterikilpi paikallaan, mutta kysely sikäläisestä kreivikunnan arkistosta tuotti tulokseksi toisen pyörän tiedot. Onneksi ostimme samalta myyjältä myös toisen Rojalin ja sen tiedot täsmäsivät. Sittemmin olen tutkinut 50- ja 60-luvulla Suomeen tuotujen moottoripyörien historioita eri lähteistä. Parhaimmillaan olen pystynyt jäljittämään kaikki vaiheet tehtaalta asti nykypäivään.

Syksyllä 2014 tuli taas tarve löytää historia kahdelle vuoden 1952 yksilölle kun paikallinen harrastaja oli hankkinut Salosta kohtuullisen täydellisiä projekteja. Toinen jopa rekisterissä, mutta toinen ilman mitään dokumentteja. Ajattelin, että yksi mahdollisuus löytää tietoa on mennä Turun maakunta-arkistoon ja skannata kaikki löytyvät Rojalien kortit. Kyselin mahdollisuutta ja tilanne kääntyi siihen, että sovittiin siitä, että koko aineisto skannataan ja indeksoidaan nettiin nähtäväksi. Lupasin värvätä vapaaehtoisia naputtelemaan korttien tietoja.

Saimme kerättyä hyvän porukan ja talvella 2014 syötin itse 11565 riviä tietoja yhtä monesta kantakortista. Vastaan tuli hyvin mielenkiintoisia tapauksia. Esimerkiksi selvisi, että omalla isälläni oli ollut 350-kuutioinen yhden kesän, ajolupa siihen aikaan oli kuntakohtainen ja taitaa olla niin, että hän kumminkin ajeli vähän muuallakin. Ilmankos ei ole kovinkaan paljoa kertonut asiasta. Samoiten tuli vastaan tuttujen kavereiden nuoruudenhankintoja ja nekin paperit, joita alun perin etsin.

Tässä yhden entisöidyn Rojalin tarina:

Moottoripyörän Royal Enfield G, valmistenumero 29450 historiaselvitys

Kyseinen yksilö valmistui Enfield Cycle Co:n tehtaalla Redditchissä, Englannissa ja toimitettiin Otto Brandtille Helsinkiin 11. kesäkuuta 1952, joka oli tuolloin merkin maahantuoja. Ensirekisteröinti tapahtui Hämeen lääniin tunnuksella HE-642 19. elokuuta 1952 ja ensimmäinen omistaja oli asioitsija Arvo Tammisto, Urjalan Laukealassa.

Vuonna 1954 pyörän omistus siirtyi Eino Vasamalle Halikon Märynummelle. Rekisteröinti Turun ja Porin lääniin merkittiin 9. joulukuuta rekisteritunnukselle TJ-357. 23. tammikuuta 1965 omistus siirtyi kirvesmies Aarre Vasamalle, joka asui samalla kylällä. Seuraava merkintä on vuosipoistosta 31.12.1969, Trafin arkiston mukaan.

Kuitenkin seuraava rekisteriote kertoo omistajaksi T:mi Glans, Kauko ja katsastuspäivämääräksi 31.7.1969, joten tiedoissa on ristiriita. Vuonna 1973 pyörä siirrettiin varastovakuutukseen. Trafin toimittamat kopiot papereista ovat huonolaatuiset ja tekstit tulkinnanvaraiset.

Trafin rekisteritiedoista selviää, että ainakin vuodesta 1973 omistaja oli Kari Glans, Salo, jonka hallussa pyörä oli vuoteen 2012. Sen jälkeen omistaja on ollut Pekka Nieminen, Hirvikoski.


Tältä kyseinen pyörä näytti ennen entisöintiä…




…ja tuolta jokusen työtunnin jälkeen.



Nyt ajoneuvo on osa Suomen historiaa, kun sen vaiheet tiedetään, eikä se enää ole vain kasa ruostetta jonkun vajan nurkassa.

Kuten huomataan, on historia mielenkiintoista, olipa kyseessä ihminen tai ajoneuvo. Aion vastaisuudessakin penkoa arkistoja, se kun on sangen koukuttavaa. Turun ja Porin läänin korttien jälkeen naputtelin 20-luvun Hämeen kirjat, niitä aukeamia ei ollut kovin paljoa. Tällä hetkellä digitoinnin alla on Mikkelin lääni. Vuosien 1965 – 1974 kortit pääsin jo penkomaan läpi, mutta niissä oli perin vähän vanhempaa kalustoa. Odotan innolla, että loputkin tulevat digimuotoon ja pääsen niitä tutkimaan.
 

Saatanpa vielä naputella muutaman rivin lisää, jos mielenkiintoisia kortistoja löytyy työn alle. Kun se saattaa auttaa tien päälle jonkin vanhan päristimen.


Kaj Nyholm, KM
Royal Enfield Owners Club Finland, puheenjohtaja


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...